Kolumni: Elinkaarimalli tarjoaa kattavan palvelun tilaajalle

Elinkaarimalli mahdollistaa tilaajille hankkeiden tavanomaista nopeamman toteutuksen, innovatiiviset toteutusratkaisut, sovitun mukaiset laadukkaat palvelut ja sopimusajalta ennakoitavat kustannukset. Samalla siirrytään erillisten suunnittelu- ja rakennussuorituksien ja ylläpidon ostamisesta hankkimaan käyttäjille toimivia tiloja ja olosuhteita.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana elinkaarimallin käyttö on yleistynyt julkisen sektorin hankkeissa, joissa sitä on käytetty esimerkiksi kymmenissä oppilaitosten, sairaaloiden ja monitoimitalojen tilahankintaprojekteissa. Tässä hankemuodossa ydinasia on kumppanuus –näin pitkäaikainen yhteistyö onnistuu kumppanuuteen ja vuorovaikutukseen panostamalla.

Käynnissä useita elinkaarimallilla toteutettavia koulu- ja sairaalahankkeita

Suomessa on käynnissä paraikaa neljä terveydenhuollon elinkaarihanketta, joista kaksi on Lujatalon vastuulla. Toteutamme elinkaarimallilla Suomen suurimman terveydenhuollon elinkaarihankkeen, Varkauden SOTE-keskuksen, jonka rakentaminen on valmistumassa ja samalla 20 vuoden mittainen palvelujakso käynnistymässä aivan näillä hetkillä. Viime lokakuussa Lujatalo ja Siilinjärven kunta sopivat Siilinjärven uuden terveyskeskuksen toteuttamisesta elinkaarimallilla. Rakennustyöt ovat jo käynnissä ja uudet tilat otetaan käyttöön elokuussa 2022. Kouluhankkeista käynnistimme viime vuonna Helsingissä Puotilan ala-asteen elinkaarihankkeen, joka on yksi Helsingin kaupungin ensimmäisiä elinkaarimallilla toteutettavia hankkeita. Jo valmistuneiden tilojen kautta olemme tarjonneet palvelua vuosien ajan Hämeenkyrön monitoimitalossa.

Rakentaja sitoutuu jopa 20 vuodeksi

Elinkaarimalli sitouttaa rakentajan rakentamiinsa tiloihin pitkäksi aikaa, yleisimmin 20 vuoden vastuuajaksi ja sitä voikin rinnastaa 20 vuoden takuuseen. Rakennuksen valmistuttua rakentaja vastaa palveluntuottajana rakennuksen kunnossa- ja puhtaanapidosta siten, että mittareina ovat jok’ikinen päivä tilojen käytettävyys ja olosuhteiden laatu. Elinkaarihankkeessa huomioidaan myös tarkasti rakennuksen elinkaaritaloudellisuus ja energiatehokkuus – tilaaja saakin meiltä siis sopimuskaudelle energiamäärätakuun. Sovitun kulutuksen mahdollisesti ylittyessä vastaamme siitä. Tämä kannustaa osaltaan korkeaan energiatehokkuuteen ja esim. Puotilan koulusta on tulossa Helsingin kaupungin energiatehokkain koulurakennus. Ehkä kirsikkana vielä kakun päälle vastaamme myös siitä, että sopimuskauden päättyessäkin rakennus on tiloiltaan ja järjestelmiltään ennalta sovitussa kunnossa eli kunnossapidon laiminlyöntiä ei pääse tapahtumaan.

Tiedon puute jarruttaa

Miksi sitten elinkaarimalli ei kasvata nopeammin suosiotaan? Haasteena elinkaarihankkeissa on edelleen tiedon puute. Elinkaarimalli on kilpailutusvaiheessa hieman työläs ja vaatii uutta osaamista, mutta kun pohjatyö on tehty hyvin, rakentamisen ja seuraavien 20 vuoden aikana hankemuoto työllistää enää hyvin vähän tilaajaa. Lisäksi elinkaarimallia verrataan hieman väärin muihin urakkamuotoihin pelkkänä rakentamissuorituksen hankintana – oikea vertailukohta rakennushankkeen olisi rakennuttaminen, suunnittelu, rakentaminen, ylläpidon ja siivouksen järjestäminen, kunnossapito, managerointi sekä vielä kunnossapitoinvestoinnitkin 20 vuoden ajalta yhteensä. Yhtenä haasteena on myös kuntien sisäinen organisoituminen ja budjetointi, joka ”siilouttaa” nämä osa-alueet ja silloin taloudellisen kokonaisuuden vertailu (riskeineen) kunnan budjetointiin ei ole ihan yksinkertaista eli vertailukohta ei ole yksiselitteinen. Julkinen sektori on yleensä kantanut suurimman osan riskeistä itse ja tällainen riskienjakomalli vaatii uudenlaista ajattelua. Nimenomaan riskienhallinnan kautta elinkaarimallitoteutus on kymmenissä kohteissa todettu kustannustehokkaimmaksi ratkaisuksi.

Itse näen elinkaarihankemuodon tulevaisuuden valoisana. Hankkeiden määrät lisääntynevät erityisesti erilaisissa kunnallisissa rakennuksissa kuten kouluissa, sote-keskuksissa sekä erilaisissa monitoimirakennuksissa, joissa saman katon alla on usean toimijan tilat. Kuntien tilakanta on osin vanhentunutta sekä perusopetuksen että sote-palveluiden osalla ja usein vanhojen tilojen käyttöaste ja soveltuvuus toimintaan sekä muuntojoustavuus kaipaavat reilua parannusta. Näemme tämän mahdollisuutena, sillä julkisten palveluiden tarve säilyy ja autamme kuntia ratkomaan tilankäytön johtamiseen ja tilakannan uudistamiseen liittyviä pulmia. Tämän takia olemme Lujatalolla päättäneet olla vahvasti mukana elinkaarihankkeissa ja -palveluissa ja tarjota kumppanuutta aina suunnitteluvaiheesta elinkaaren loppuun asti.

Lujatalon elinkaariliiketoiminnan johtaja Mikko Hollmén

Alkuperäinen kolumni on julkaistu 16.2.2021 ilmestyneessä LujaViesti Extrassa.