Lauttasaaren kirkko pärjäsi ilman remonttia yli 60 vuotta
Blogi — Tiedote|16.09.2021
Helsinkiläiskirkko on arkkitehtien Marja ja Keijo Petäjän pääteoksia ja julkisivuiltaan Suomen ensimmäisiä betonielementtikohteita.
Rakennuslehden artikkeli: Kirjoittaja(t) Vesa Tompuri Kirjoitettu 13.9.2021
Kallionvarainen perustaminen, paikallavalettu runko ja aikakauden parhaimmistoon kuuluvat suunnittelijat ovat hyvä vakuus sille, että rakennuksesta tulee terve ja pitkäikäinen. Lauttasaaren kirkko Helsingissä täytti aikanaan nämä edellytykset ja on siksi säilynyt varsin hyväkuntoisena näihin päiviin asti. Hyväkin rakennus vaatii silti ajoittaisen tervehdyttämiskuurin – nyt oli Lauttasaaren kirkolla sellaisen aika.
Meneillään oleva laaja peruskorjaus on vuonna 1958 valmistuneen rakennuksen ensimmäinen ja samalla Helsingin seurakuntayhtymän suurin kirkkokorjaushanke yli 30 vuoteen.
”Ryömintätilaan oli jo syntymässä kosteusvaurioita, joten nyt oli aiheellista tehdä tällainen isompi remontti. Kaiken kaikkiaan rakennus on ikäänsä nähden hyvässä kunnossa ja monessa suhteessa edelläkävijä aikanaan niin tyylillisesti kuin käyttönsä monipuolisuudessa”, peruskorjaushankkeen pääsuunnittelija, arkkitehti Anna Puisto Verstas Arkkitehdeistä kertoo.
Peruskorjauksen suunnittelun lähtökohtana oli se, että kaikki vanha säilytetään tai korjataan alkuperäistä vastaavaksi. Tämä oli välttämätöntä jo siksi, että rakennus on kirkkolain nojalla suojeltu. Vain heikkokuntoiset rakenteet vaihdettiin, minkä lisäksi koko talotekniikka uusittiin ja tehtiin tämän uusimisen kannalta välttämättömiä purkutöitä. Myös toiminnallisten muutosten takia rakenteita oli purettava.
”Koko maanalaisen kryptan alapohja ja seinät on purettu ja uusittu. Käytännössä kaikki on purettu luilleen kryptasta ja kirkon keskiosasta”, työmaan vastaava mestari Sami Kuikka Lujatalo oy:stä kertoo.
60 metriä korkean tapulin huipulla aiotaan tehdä pienimuotoisia julkisivun korjaustöitä. KUVA: MATTI VUOHELAINEN
Keskeinen toiminnallinen muutos rakennuksessa on se, että remontin jälkeen eri tilat koko kirkossa ovat käytävän kautta yhteydessä toisiinsa. Aiemmin kunkin käyttötarkoituksen mukainen toiminto oli varustettu omalla sisäänkäynnillä ja vailla sisäpuolista yhteyttä muihin tiloihin.
Alun perin Lauttasaaren kirkon yhteydessä oli myös asuntoja. Remontin jälkeen rakennukseen on muuttamassa muun muassa Lauttasaaren musiikkiopisto.
Arvokkaita materiaaleja
Lähes metsän keskelle rakennettu kirkko oli aikanaan kunnianhimoinen hanke, mikä näkyy myös materiaalivalinnoissa. Isot kahden kirkkosalin ikkunat ovat metallia, ja niitä on remontin aikana kunnostettu yksi kerrallaan. Nämä kunnostustyöt teki työmaalla Vanalinnan Ehitus oü.
Muut rakennuksen ikkunat ovat tammea. Niiden puitteet kunnostettiin tehtaalla Virossa, tammi-ikkunoiden karmit puolestaan työmaalla.
Myös kohteen sisustussuunnittelusta vastanneiden Ilmari ja Marjatta Tapiovaaran suunnittelemat molempien, suomenkielisten ja ruotsinkielisten seurakuntalaisten käyttämien kirkkosalien valaisimet kunnostettiin ja muutettiin samalla led-tekniikalla toimiviksi.
”Myös kirkon kalusteiden suojaukset työmaan aikana ovat oleellinen osa urakkaa”, Lujatalon projekti-insinööri Sini Ranki kertoo.
Tässä tapauksessa osa urkujen pillistöstä on pitänyt purkaa muun muassa ikkunatöiden takia. Pillistön purusta ja uudelleen kokoamisesta vastaa Urkurakentamo Veikko Virtanen.
Ne urkujen osat, joita ei ole tarvinnut purkaa, on suojattu pölyltä rakentamalla kattavat suojahuputukset urkujen ympärille koko työmaan ajaksi.
Irtaimiston kunnostukset, uudet irtokalusteet ja muut kirkon toimintaan liittyvät varustehankinnat kuuluvat pääosin tilaajan eli Helsingin seurakuntayhtymän omiin hankintoihin. Kaiken kaikkiaan omat hankinnat muodostavat noin viidenneksen vajaan 18 miljoonan euron kokonaiskustannuksista.
”Alun perin loppusumma näytti ylittävän 20 miljoonaa. Suunnitelmia kehittämällä ja vaiheistusta muuttamalla saimme kuitenkin leikatuksi projektin kustannuksista noin 2,5 miljoonaa euroa. Urakkamuoto oli jo tarjouspyyntövaiheessa projektinjohto”, hankepäällikkö Kai Heinävaara Helsingin seurakuntayhtymästä kertoo.
Työmaa valmistuu ensi tammikuun loppuun mennessä. Siihen mennessä taloon saadaan nykyaikainen talotekniikka yksinetoista iv-konehuoneineen ja automaatioineen sekä uudet lattiat ja muut uusitut pinnat. Alkuperäistä kuparikattoa ei tarvitse korjata, mutta sitä joudutaan paikoittain avaamaan talotekniikan läpivientien takia.
”Joiltakin osin myös julkisivua uusitaan, mutta enimmäkseen talon alkuperäiset kuorilaattaelementit ovat säilyneet ehjinä”, Anna Puisto kertoo.
