Miten syntyy onnistunut sairaalarakentamisen hanke?

Sairaalarakentaminen on kasvussa koko Suomessa, kun maan sairaalarakennuskanta on suurelta osin tullut elinkaarensa päähän. Sairaalarakentamisessa on kyse terveydenhuollon palvelujärjestelmän osasta, ei pelkästä rakennuksesta. Siksi rakentamisessa tulee huomioida usean eri tahon näkökulmat mm. potilaan, henkilöstön, resurssien ja kustannusten näkökulmat. Investointi uuteen sairaalaan on usein myös yksi kaupungin tai kunnan suurimmista ja rahaa sitovimmista rakennushankkeista.

Lujatalo Oy:n Lohjan sairaalan yhteyteen rakentama uusi psykiatrinen sairaala on ollut onnistunut hanke niin rakennuttajan, tilaajan kuin rakentajankin kannalta. Hankkeen tilojen omistajaa ja tilaajaa edustava HUS-Tilakeskuksen kiinteistöpäällikkö Teuvo Koivisto on vaikuttunut hankkeen onnistumisesta ja liputtaa yhteistyön merkitystä eri osapuolten välillä.

– Lohjan sairaalan rakentamisen onnistumisen avaimet olivat hyvä yhteistyö omistajan, rakennuttajan, tulevien käyttäjien ja suunnittelijoiden sekä urakoitsijoiden kesken. Pääurakoitsijana toimineen Lujatalon henkilöstön ammattitaito ja kokemus sairaalarakentamisesta olivat kiitettävää tasoa. Lopputuloksena oli ensiluokkainen, upea sairaalan uudisrakennus, Koivisto kertoo.

Myös rakentajan puolelta hankkeessa toiminut Lujatalon työpäällikkö Ismo Koivusalo painottaa sujuvan yhteistyön tärkeyttä ja toteaa, että tässä hankkeessa saatiin nopeasti syntymään avoin ja luottamuksellinen yhteys osapuolten kesken.

– Ydinajatuksenamme on kaikissa hankkeissa osapuolten välisen yhteistyön ja -ymmärryksen takaaminen. On tärkeää sitouttaa ja integroida avainhenkilöt sekä tarvittavat asiantuntijat hankkeeseen riittävän aikaisessa vaiheessa. Tiimin integroituminen saadaan aikaan tutustumalla ja keskustelemalla, sekä yrittämällä parhaan mukaan ymmärtää eri osapuolten intressejä projektissa.

– Panostimme tähän aivan erityisesti ennakoivalla ja ajantasaisella viestinnällä. Kun rakennetaan olemassa olevan sairaalan viereen ja osin siihen liittyen, joudutaan välttämättä osallistamaan rakentaminen olemassa olevaan sairaalatoimintaan. Riittävällä tiedottamisella ja yhteydenpidolla häiriöihin voidaan varautua ja löytää keinot niiden minimoimiseksi. Häiriöitä ei välttämättä edes koeta häiriöinä, jos osapuolilla on oikea ja ajantasainen tieto tapahtumista, Koivusalo kertoo. Niin ikään ammattitaitoinen projektijohto ja työnjohto nousevat tärkeiksi elementeiksi hankkeen onnistumisessa.

Lohjan sairaalatyömaan vastaava työnjohtaja Tero Määttä painottaa hänkin nimenomaan kaikin puolin avointa ja hyvää yhteistyötä rakennuttajan, tulevien käyttäjien ja omistajatahon kanssa. Hän muistuttaa myös, että suuri kiitos sairaalahankkeessa kuuluu työmaatiimille, joka on tehnyt suurimman työn ja jonka työpanoksen ansiosta sairaala valmistui ajallaan.

Onnistuminen vaatii selkeän toteutussuunnitelman

Sujuvan yhteistyön lisäksi selkeä toteutussuunnitelma on kiinteistöpäällikkö Koiviston mukaan ensiarvoisen tärkeää hankkeen onnistumisen kannalta. Esimerkiksi tässä hankkeessa haasteena olivat psykiatrian hoitotilat, joissa piti huomioida erityisesti potilas- ja  henkilöturvallisuus mm. eristyshuoneiden ja potilashuoneinen osalta.

– Lohjan sairaalahankkeessa laadimme ensimmäiseksi tilojen tulevien käyttäjien kanssa kattavan tarveselvityksen yhteistyössä suunnittelijoiden kanssa. Hankkeen saatua investointipäätöksen käynnistimme hankesuunnitteluprojektin, johon varattiin riittävästi aikaa myös tulevien käyttäjien näkökulmien esiin tuomiselle.

Toteutussuunnittelussa on huomioitavaa että suunnittelijat pitävät riittävän usein käyttäjäpalavereja sekä teknisiä suunnittelukokouksia, jotta suunnittelu onnistuu ja turhilta muutostöiltä vältytään rakentamisen aikana.

Energiatehokkuuden huomioiminen Lohjan sairaalahankkeessa oli yksi Lohjan sairaala hankkeen kulmakivistä, sillä Euroopan investointipankki rahoittaa kaikkia HUS kuntayhtymän rakennushankkeita. Edellytyksenä on, että myös uudisrakennukset rakennetaan mahdollisimman energiatehokkaaksi. Tämä rakennus on HUSin energiatehokkaampia koska lämmitysenergiasta 90 % ja rakennuksen jäähdytysenergiasta 100 % tuotetaan maaenergialla (maalämpö).

Tietomallintaminen avain suunnittelun onnistumisessa

Tietomallintaminen on muuttanut vauhdilla perinteisiä toimintatapoja rakennusalalla ja Lujatalolla mallintamisen osaaminen on kasvanut kiihtyvällä tahdilla niin suunnittelussa, laskennassa kuin tuotannossakin. Lujatalo hyödyntää tietomallintamista jo useimmissa hankkeissaan, niin myös Lohjan sairaalan hankkeessa.

HUS-Tilakeskuksen kiinteistöpäällikkö Koiviston mukaan HUS käyttää tietomallinnusta kaikissa suurissa investointihankkeissa niistä saatujen hyvin kokemusten ansiosta.

—-

HUS rakennutti Lohjan sairaalan viereen uuden psykiatrisen sairaalan, joka liittyy nykyiseen sairaalarakennukseen yhdyskäytävällä. Uusi sairaalarakennus tulee palvelemaan Lohjan väestöä sekä Lohjan alueen perusterveydenhuollon mielenterveys- ja päihdepalveluita.

Rakennukseen tulee aikuispsykiatrian käyttöön 20 sairaansijaa sekä päihdepalveluiden käyttöön 4 sairaansijaa. Rakennukseen tulee myös psykiatriset avohoitotilat. Tämä HUSin energiatehokkuuden kärkihanke valmistui joulukuun lopulla 2017 ja sairaala otetaan käyttöön tammikuussa 2018.

Lisätietoja Lohjan sairaalahankkeesta:

Lujatalo, työpäällikkö Ismo Koivusalo, p. 044 585 2929, ismo.koivusalo@luja.fi
Lujatalo, vastaava työnjohtaja Tero Määttä, p. 044 585 2823, tero.maatta@luja.fi

http://www.hus.fi/hus-tietoa/rakennushankkeet/lohjan-sairaalan-psykiatriarakennus/Sivut/default.aspx

Kohde: Lohjan sairaala
Rakennuttaja ja tilaaja: HUS-Kiinteistöt
Käyttäjä: HUS –Lohjan sairaala
Omistaja: HUS-Tilakeskus
Rakentaja: Lujatalo Oy