X

LujaViesti 2/2022

Tekoäly odottaa vielä isoa loikkaa

Tekoäly tuntuu valtaavan alaa kuin alaa ja tekevän päätöksiä ihmisten puolesta enemmän kuin koskaan. Miten voimme tehokkaammin hyödyntää tekoälyä rakennusalalla?

Tekoäly odottaa vielä isoa loikkaa Tekoälyä hyödynnetään jo monilla aloilla sitä meidän kuluttajien varsinaisesti edes huomaamatta. Se vaikuttaa laajasti yhteiskuntaan, liiketoimintaan, eri teollisuuden sektoreihin sekä ihmisten jokapäiväiseen tekemiseen.

– Digitalisaation kehittyessä ei oikeastaan voida enää sanoa alaa tai aluetta, jolla tekoälyä ei voitaisi soveltaa tällä hetkellä, toteaa Lujatalon digitaalisen rakentamisen johtaja Matti Tauriainen.

Tekoälyä harvemmin voi konkretisoida yhdellä lauseella, vaan se on laaja kokonaisuus, joka tarkoittaa ohjelmistoja, laitteita ja järjestelmiä, jotka riittävän datan avulla voivat tehdä pää

– Tekoäly tarvitsee toimimaan oppiakseen ja päätöksentekoon huomattavan määrän dataa ja tietovarastoja sekä muuta teknologiaa kytkeäkseen tekoälyn tuottamat tulokset itse toimintaan. Se perustuu matematiikkaan ja logiikkaan sekä matriiseihin, vektoreihin, derivointiin sekä tilastollisiin todennäköisyyksiin, sanoo Tauriainen.

Jokapäiväistä digitalisaatiota

Digitalisaatio on ollut jo pitkään osa rakennusyritysten arkea. Ohjelmistojen jatkuvasti kehittyessä erilaisten ratkaisuiden tarkastelu on monipuolistunut ja tieto on ollut jo laajalti koko rakentamisen elinkaaren ajan kaikkien siihen osallistuneiden käsillä. Lujatalolla digitaalista rakentamista haluttiin lähteä kehittämään vajaa kymmenen vuotta sitten strategisemmin.

– Meille luotiin tietohallinnon strategia, jossa luotiin suuntaviivat sille, mitä ja miten meidän pitäisi lähteä kehittämään sitä. Silloin nostimme listalle muun muassa hankintatoimen tietotekniikan kehittämisen ja samassa yhteydessä tietomallintamisen ja mobiililaiteympäristön paremman hyödyntämisen työmailla. Nyt tämänhetkistä strategiaa on täydennetty uusilla näkökulmilla ja kuvattu, miltä tulevaisuuden ohjelmaympäristö voisi olla. Huolimatta digitalisaation vyörymisestä rakennusalalle, tekoäly on jäänyt hyödyntämättä isossa mittakaavassa. Tauriaisen mukaan alalla on hyviä kokeiluja, mutta toistaiseksi rakentaminen on jäänyt jälkeen tekoälysovellusten käyttöönotossa.

– Aika harvoilla alamme toimijoilla on osaamista tekoälyn käyttöönottoon. Olemme siinä mielessä vielä aika perinteinen ja traditioihin sitoutunut toimiala, että tekoälyn läpivientiin isossa mittakaavassa on vielä matkaa.

Se ei vie kuitenkaan pois laajaa kiinnostusta ja kehitysaskeleita. Tauriainen painottaa, että rakennusalaa on pidetty tyypillisesti alana, jonka tuottavuus on alhainen ja toimintojen muutos hidasta. Laatu-, aikataulu- ja kustannustekijöiden hallitessa julkista keskustelua investoinnit digitalisaatioon ja sen kehittämiseen ovat olleet vähäisiä.

– Jos tarkemmin tarkastelemme rakennusalaa, on kuitenkin huomioitavaa, että rakennusliiketoiminta on digitalisoitunut voimakkaasti viimeisten 25 vuoden aikana. Operatiivisten järjestelmien digitalisaatio lähti kehittymään 90-luvulla tietomallintamisesta ja vuoden 2010 paikkeilla muun muassa suurimmat rakennesuunnittelutoimistot olivat ottaneet käyttöön mallintamisen ohjelmistoja niin rakenteiden simulointiin, kuormitusten laskentaan, rakenteiden visualisointiin kuin suunnitelmien tuottamiseen mallista. Aika nopeasti tämän jälkeen rakennusliikkeet ottivat tietomallit yhä enenevässä määrin käyttöön rakentamista varten.

Riittääkö meillä osaajia?

Vuonna 2021 Suomessa järjestetyssä rakennusalan tekoälykonferenssissa (AI in AEC Conference 2021: Artificial Intelligence in Architecture, Engineering and Construction) käsiteltiin tekoälyn käyttömahdollisuuksia ja soveltamista muun muassa rakennetun ympäristön suunnittelussa, projektinohjauksessa ja rakentamisessa suunnittelun, kustannuslaskennan, aikatauluhallinnan ja rakentamisen valvonnan näkökulmasta sekä työturvallisuuden, kierrätyksen ja rakentamisen todentamisessa sekä tietomallien jalostamisesta ja hyödyntämisestä rakentamisen ja ylläpidon aikana. Tauriaisen mukaan tämä kaikki ennakoi tekoälyn käytössä tapahtuvaa muutosta rakennusalalle lähitulevaisuudessa.

– Mielenkiintoinen on esimerkiksi kuvan tunnistus, jossa tekoäly analysoi rakennuskohteesta otettuja valokuvia suhteutettuna tietomalliin ja todellisuuteen, ja antaa meille jatkuvasti tietoa siitä, missä minkäkin osion kanssa edetään. Se tunnistaa eri tekijöitä, mahdollisia puutteita ja analysoi sen mukaisesti meille jatkuvaa tietoa päätösten ja toimenpiteiden tueksi.

Uhkakuvia Matti Tauriainen näkee osaamisessa ja tekoälyn omaksumisessa.

– Yhtenä uhkakuvana näen sen, että miten meillä riittää osaamistasoa alalla siihen, että osataan aidosti ja syvällisesti ymmärtää laitteita ja niiden toimintaperiaatteita. Alalla on kuitenkin aika vakiintuneet tavat, joista voi olla vaikea irrottautua uuteen eli miten pystymme luopumaan vanhoista ja siirtymään uuteen tekemiseen.

Lujatalolla tehdään rauhallista, mutta päämäärätietoista työtä tekoälyn omaksumiseksi osaksi liiketoimintaa. Yhtiössä on käytössä jo tekoälysovelluksia muun muassa verkkosivuilla ja taloushallinnossa, ja lisää otetaan mukaan pikkuhiljaa.

– Tutkimustulokset osoittavat, että tekoäly on yksi keskeisistä tutkimusalueista, mutta ennen kuin se siirtyy konkretiaan, siinä menee aikaa. En ole pessimisti sanoessani tätä, mutta en näe valtavan nopeaa kehitystä tai loikkaa, minkä ottaisimme kerralla. Pikemminkin se tulee hiljalleen sovellus kerrallaan. Meillä on todella hyvä kehitysasenne päällä digitaalisen rakentamisen eri osa-alueilla. Testaamme muun muassa älykypärää sekä droneja työmailla ja niiden hyödyntämistä rakentamisen eri vaiheissa.

Hiljaa tai nopeasti, tekoäly ja sen kehittäminen osaksi liiketoimintaa on pidettävä tarkasti toiminnan keskiössä, Matti Tauriainen toteaa.

– Uskon kaikkien tietävän sen, ettei kenelläkään ole varaa enää kuvitella, että tekoäly koskee vain muita toimialoja eikä niinkään rakentamista.

_____

Tietomallinnus on ollut jo pitkään osa Lujatalon tekemistä. – Meidän hankkeistamme tietomallinnetut kohteet vastaavat 85 % rahamääräisestä työkannasta. Kaikki suuret hankkeet ovat siis tietomallinnettuja, kuten myös kaikki omajohtoinen tuotantomme, sanoo Lujatalon digitaalisen rakentamisen johtaja Matti Tauriainen.

Artikkeli perustuu Lujatalon digitaalisen rakentamisen johtajan Matti Tauriaisen haastatteluun sekä hänen tekoälyä koskevaan raporttiin Tekoälyn käytön edellytyksiä rakennusliikkeen liike- ja operatiivisen toiminnan tietojärjestelmissä. APRO, Aalto University professional Development, 2021.

Jatkuvan epävarmuuden sietämistä

Ukrainassa käytävä sota vaikuttaa paitsi globaaliin ruoka- ja energiatuotantoon, myös merkittävällä tavalla yhteiskuntaan ja liiketoimintaan. Sodan vaikutukset ovat tuoneet myös rakennusalalle enemmän epävarmuustekijöitä kuin pitkään aikaan. Monet suhdannenäkymät, kuten kuluttajaluottamusindikaattorit, voimakas kustannusinflaatio ja maailman talouden näkymät Euroopassa ovat heikkoja. Erityisen suurta haittaa alallemme aiheuttavat kustannusten voimakas nousu ja niiden ennakoimattomuus, energian hinnan merkittävä kasvu ja markkinan epävarmuus. Onneksi saatavuuteen liittyvät häiriöt ovat hallinnassa eivätkä ne ole siinä määrin kasvaneet, miten aiemmin arvioitiin.

Nämä epävakaat tulevaisuuden näkymät vaikuttavat suoraan myös Lujatalon toiminnan suunnitteluun. Aiemmin hyvinkin ennustettava kysyntä sisältää tänään epävarmuuksia. Voitettu urakka ei automaattisesti käynnisty budjettiylitysten takia tai ainakin viivästyy etsiessämme yhdessä kustannustasoon vaikuttavia tekijöitä. Myös omaperusteisten Lujakoti-hankkeiden käynnistyminen suunnitellusti on epävarmaa ja riippuu erityisesti ennakkovarausten riittävästä määrästä.

Tämä vuosi on edetty kuitenkin jälleen aktiivisesti rakentamalla jo aloitettuja hankkeita ja tilauskantamme on hyvällä tasolla. Meidän on kuitenkin oltava hereillä siinä, miten onnistumme ylläpitämään ja parantamaan kilpailukykyämme. Määrätietoinen työmme turvallisemman työympäristön eteen jatkuu, samoin kuin panostuksemme hiilijalanjäljen pienentämiseen. Näiden asioiden eteen teemme laajalla rintamalla jatkuvasti työtä. Olemme myös voittaneet useita hankkeita ja kirjoitushetkellä jännitämme, laittavatko tilaajat ne sovitusti käyntiin. Siinäkään tosin ei ole mitään valtavan uutta – kustannusnousu aiheuttaa yleisesti tilaajien puolelta tarpeellista lisäpohdintaa.

Globaalin maailmantilanteen epävarmuuden alla olen jälleen ollut iloinen seuratessani, miten Lujatalon henkilöstö on paneutunut eteen tulleisiin haasteisiin ammattitaidolla ja rauhallisuudella. Vaikka ympärillä kuohuu, olemme osanneet keskittyä olennaiseen: rakentamaan yhdessä kestävää ja laadukasta rakennuskantaa asiakkaillemme. Tänä vuonna Lujatalo nousi vuoden tauon jälkeen jälleen tutulle ykköspaikalle Luottamus & Maine -tutkimuksessa, joka kertoo siitä, että meihin sekä toimintaamme luotetaan. Teemme jatkossakin laaja-alaisesti asiakas- ja sidosryhmätyötä ja panostamme entistä vahvemmin myös alan tuleviin osaajiin muun muassa aktiivisen oppilaitostyön kautta. Tästä tunnustuksesta ja aktiivisesta yhteistyöstä haluan kiittää asiakkaitamme, yhteistyökumppaneitamme ja henkilöstöämme.

Hyvää ja toiminnantäyteistä loppuvuotta.

Harri Savolainen

Kirjoittaja on Lujatalo Oy:n toimitusjohtaja.

Hirsirakentamisen uusi aikakausi

Tuusulan keskustan kupeeseen on rakenteilla ainutlaatuinen kohde, mittaluokaltaan harvinaisen suuri hirsirakenteinen lukio ja monitoimitalo Tuusulan Monio. Teknisesti vaativaa hanketta toteuttaa Lujatalon vastaava työnjohtaja Mika Sairanen tiimeineen.

Haastatteluhetkellä kanssani Monion työmaalla vierailee myös Rakennuslehden Vuoden Työmaa -jury, joka on tullut tutustumaan yhteen tämän vuotisen kilpailun finalisteista. Kohteen vastaava työnjohtaja Mika Sairanen kertoo, että työmaalla käy jos ei päivittäin, niin viikoittain lukuisia vieraita.

– Kohde on ainutlaatuinen paitsi Suomessa, myös Euroopassa. Saamme jatkuvasti vierailijoita pääkaupunkiseudun alueelta, mutta myös muualta Suomesta ja Euroopasta. Meillä käyvät tutustumassa kohteesta kiinnostuneita valtion virkamiehistä paikallisiin opiskelijoihin.

Ja kyllähän kohdetta mielellään esitteleekin. Aikataulullisesti ja teknisesti vaativa hirsirakennus yhdistää eri tiloja ja toteuttaa Tuusulan kunnan toivomaa monitoimikonseptia. Rakennuksesta tuntuu löytyvän harmonisesti kaikkea – se on mielenkiintoisesti toteutettu sekoitus puuta, betonia ja terästä. Rakennus koostuu aivan kuin useammasta kuutiosta, joiden jokaisen harjakatot limittyvät toisiinsa. Talo on ryhdikäs sekoitus kaunista hirsirakentamista ja modernia ilmettä.

AOR Arkkitehtien kohteen pääarkkitehti Mikki Ristolan mukaan Moniossa toteutuu se, miten hirttä käyttämällä voidaan luoda korkealuokkaista arkkitehtuuria.

– Monion arkkitehtoninen ilme kunnioittaa alueella aiemmin toiminutta varuskuntaa ja sen rakennuksia. Hirsirakentaminen kytkeytyy myös vahvasti Tuusulan kulttuurihistoriaan, Tuusulanjärven rantatien taiteilijakodeista lähtien. Tällä kohteella haluamme toimia suunnannäyttäjinä ja edelläkävijöinä uudenlaiselle puurakentamiselle, kertoo Ristola.

– Mukana on betonia suojaamassa erityisesti pohjarakenteita, mutta siihen yhdistyy kaikkiaan 5 500 kpl 275 milliä paksua lamellihirttä. Niiden yhteismitattu pituus on 25 kilometriä. Rakennusta varten kaadettiin reilut 4000 mäntyä, joiden tilalle istutetaan vastaava määrä puita. Olemme halunneet hyödyntää puumateriaalin toimimista hiilivarastona.

Monion keskiössä on terveellinen ja turvallinen sisäilma. Rakennus lämpenee aurinkopaneelien ja vihreän sähkön avulla.

– Hiilineutraali kaukolämpö tulee Järvenpäästä ja rakennuksessa käytetään 100 % vihreää sähköä. Lisäksi katolle asennetaan 500 m2 aurinkopaneeleita.

Työlästä, mutta mielenkiintoista

Nyt luodaan jotain uutta. Koska vastaavantyyppisestä hankkeesta ei ole Suomessa aiempaa kokemusta, korostuu kaikkien toimijoiden yhteistyön merkitys. Koko kohde on tietomallinnettu ja ilman sitä hankkeen vaikeuskerroin muuttuisi olennaisesti.

– Meillä on monta toimittajaa ja lukuisia asentajia, tämä on kuin jättimäinen palapeli. Tätä varten käytämme 4D-mallinnusta, joka helpottaa merkittävästi Lujatalon hankkeen ohjausta. Yksityiskohtien kirjo on valtava, koska keräämme tarvittavat tuotteet lukuisilta eri toimittajilta, sanoo Lujatalon tuotantoinsinööri Kasperi Nyberg.

Kunnianhimoista arkkitehtuuria sisältävän hankkeen näkyvinä visuaalisina elementteinä ovat hybridirunko ja seinärakenteena käytetty hirsi. Kohteen kantava runko koostuu liimapuupilareista, puurakenteisista kerto-ripa-välipohjista, teräspalkeista ja betonielementeistä. Hybridirungon ympärille asennetaan Kontiotuotteen SmartLog-hirttä. Vaikka kyse on perinteisestä kilpailu-urakasta, vaativa kohde vaatii yhteistoiminnallisia toimintatapoja.

– Vaikka kyseessä ei ole allianssikohde, kohteen teknisen haastavuuden sekä suhdanteiden takia käytämme päätöksentekoon YTR-palaverikäytäntöä, kertoo Mika Sairanen.

Haastatteluhetkellä kohde on pysynyt aikataulussa ja kustannusraameissa, vaikka tiukkaa on ollut. Mika Sairanen ei ennusta kustannusten ylitystä, vaikka hinnat ovat nousseet merkittävästi rakentamisen alettua. Sopimukseen ei ole lisätty indeksiehtoja, joten hinnankorotukset tulevat Lujatalon maksettaviksi. Hintojen merkittävästä noususta huolimatta suurimmat kustannusnousut on saatu hallittua, sanoo Kasperi Nyberg.

– Olemme olleet todella aikaisin liikkeellä ja tehneet hankintoja etupainotteisesti materiaalikustannusnousujen välttämiseksi. Esimerkiksi kattopellit oli jo tilattu ennen rakennustyön aloittamista ja teimme jo tarjousvaiheessa joidenkin puutoimittajien kanssa sopimukset.

– Tilasimme 85 % rakennustarvikkeista Ukrainan tilanteeseen mennessä, joka toi meille näin jälkeenpäin tarkasteltuna suuria kustannussäästöjä. Aikataulu on ollut toinen, jota olemme seuranneet erittäin tarkasti. Tarkalla suunnittelulla olemme pysyneet sovitussa, toteaa Mika Sairanen.

Työturvallisuus kaiken A ja O

Työturvallisuus kulkee rakentamisessa jatkuvasti mukana, korostaa Mika Sairanen.

– Meillä on haastatteluhetkellä 271 tapaturmatonta päivää. Teemme päivittäin turvallisuushavaintoja ja työmaan alussa pidimme Työturvallisuusriihen, jossa käytiin tarkkaan läpi mahdolliset riskit ja niiden pohjalta toimenpiteet. Kohteessa on paljon nostotyötä, joten panostimme siihen muun muassa järjestämällä erikseen taakankiinnittäjäkoulutuksen kaikille nostotyöhön osallistuville. Pieni kustannus, suuri hyöty.

Työturvallisuusriiheen osallistuvat paitsi Lujatalon oma väki, myös kaikki aliurakoitsijat. Aliurakkasopimuksiin on lisätty työturvallisuusbonus tapaturmattomuudesta, jonka uskotaan innostavan entistä turvallisempaan työhön. Kasperi Nyberg lisää, että työturvallisuudesta puhutaan työmaalla jatkuvasti.

– Käymme siitä jatkuvasti keskustelua kiertäessämme työmaata. Kun siitä puhutaan, se pysyy mielessä.

Faktaboxi:

Urakoitsija: Lujatalo Oy • Tilaaja: Tuusulan Kunta/Tilapalvelut • Rakennuttajakonsultti: WSP Finland Oy • Urakkamuoto: Kokonaishintaurakka • Kokonaisala: 8773 m2 • Aikataulu: 8/2021 – 5/2023 • Hankkeen urakkasumma: noin 27 miljoonaa euroa • Arkkitehtisuunnittelu: AOR Arkkitehdit Oy • Rakennesuunnittelu: A-Insinöörit Oy • LVIA-Suunnittelu: Sitowise Oy • Sähkösuunnittelu: Ramboll Finland Oy • GEO-suunnittelu: A-Insinöörit Civil Oy • Palotekninen suunnittelu: KK-Palokonsultit Oy • Akustinen suunnittelu: A-Insinöörit Oy • AV-Tekninen suunnittelu: Granlund Oy

____

Kohteen vastaava työnjohtaja Mika Sairanen on tottunut vaativiin hankkeisiin.

– Monio on kiinnostava kohde, jonka kautta opimme paljon uutta hirsirakentamisesta. Lujatalon tuotantoinsinööri Kasperi Nybergin mukaan Monion hankkeessa on tehty etupainotteisesti materiaalihankintoja kustannusten hillitsemiseksi.

Lujatalon tuotantoinsinööri Kasperi Nybergin mukaan Monion hankkeessa on tehty etupainotteisesti materiaalihankintoja kustannusten hillitsemiseksi.

Kohti tapaturmatonta yhteistä työpaikkaa

Kirjoitushetkellä Lujatalo Oy:n seuraava harppaus kohti tapaturmatonta yhteistä työpaikkaa on käyttöönottoa vaille valmis.

Siirryimme hiljan Power BI -raporttien käyttäjiksi ja olemme taustajoukoissa tehneet merkittävän työn uusien turvallisuuden mittareiden arvioimisessa, valitsemisessa ja käyttöönotossa. Vuodenvaihteesta eteenpäin Lujatalo tarkastelee kaikkia työmaitaan kokonaisturvallisuuden näkökulmasta ja ottaa sekä raportoinnissa että kaikessa turvallisuudesta palkitsemisessa paremmin huomioon myös aliurakoitsijat ja muut sidosryhmät. Jatkossa siis tapaturmataajuus pitää sisällään aivan kaikki työmaan vahingot ja työtunnit, jolloin saamme paremmin työmaata kuvaavaa raportointidataa päätöksenteon tueksi.

Turvallisuus on yhteinen tavoite – palkitaan kun on palkitsemisen aika

Muutokset palkitsemisessa näkyvät mukavalla tavalla niin oman henkilöstömme kuin yhteistyökumppaneidemme suuntaan, kun turvallisuushavainnoista ja pitkistä tapaturmattomista jaksoista palkitaan oman väen lisäksi kaikki työmaan muutkin henkilöt. Tämä tarkoittaa pieniä lahjakorttimuistamisia ahkerille turvallisuushavaintojen tekijöille ja turvallisuuden arkipäivän sankareille työnantajaan katsomatta. Lisäksi kaikki tapaturmattomalla työmaalla työskennelleet saavat jatkonsa pienen muistamisen, kun ennalta asetetut 100, 200 tai 300 tapaturmatonta työpäivää tulee työmaalla täyteen. 100 ja 200 tapaturmattoman työpäivän välein tarjoillaan kakkukahvit ja 300 tapaturmattoman työpäivän välein luvassa on lounastarjoilu. Toivomme, että nämä pienet kiitokset lämmittävät mieltä ja kannustavat huomioimaan turvallisuutta arkipäivän työssä entistäkin paremmin.

Syksyn teemat ja haasteet

Neljän vuodenajan maassa jokaiselle vuodenajalle on oma teemansa. Tänä syksynä meille se on ennakolta varautuminen liukkauteen, kylmään, pimeään ja kaikkeen siihen, joka vaikuttaa työmaidemme turvallisuuteen ei-halutulla tavalla. Tämän syksyn varautumisen olemme jo aloittaneet julkistamalla Lujatalon Syksyn turvallisuusviikon, jota vietettiin syyskuun loppupuolella. Turvallisuusviikolla kaikilla työmaillamme laitettiin ns. nurkat kuntoon – eli valaistus, kulkureitit, portaat ja vastaavanlaiset henkilöiden liikkumiseen liittyvät asiat tarkastettiin, paranneltiin ja sovittiin kulkuteiden ylläpidolle vastuuhenkilöt (Kulkutievastaava). Näillä toimilla tähtäämme nollaan liukastumisvahinkoon talvikaudella 22–23.

Lisäksi turvallisuusviikolla kohtasimme urakoitsijoitamme tuttuun tapaan Turvallisuustuokion merkeissä. Jokainen työryhmä työnantajaan katsomatta antoi turvallisuusviikolla palautetta ja kirjasi oman työnsä riskit ylös, jotta voimme paremmin seurata ja hallita suojaustoimenpiteiden onnistumista ja taata turvallisemman ympäristön kaikille työmaillemme.

Pieni turvallisuusvinkki tämän viestin lukijoille tulee liikkumisen parista – oli kyseessä sitten työmatkan kumipyöräinen kulkupeli, kuten auto tai polkupyörä tai sitten ihan vain tennarit. Talvi tuntuu yllättävän autoilijat joka vuosi, mutta jos jo syyskuussa katsoo, että

  1. Renkaissa on urasyvyyttä ja sopivasti ilmaa – tai kengänpohjissa pitoa.
  2. Lasit ovat kirkkaat ja pyyhkijänsulat tekee tehtävänsä – tai ainakaan silmälasit ei huurru.
  3. Matkaan on varattu riittävästi aikaa ja terve, levännyt mieli

..niin allekirjoittanut takaa, että matkat töihin ja muuallekin sujuu paljon mukavammin ja TURVALLISEMMIN.

Ville Vatanen
Kirjoittaja on Lujatalon työturvallisuuspäällikkö

Luja Väylä kasvattaa tulevaisuuden osaajia

Lujatalon Luja Väylä on tarkoitettu ammattikorkeakoulu- tai yliopisto-opiskelijoille, jotka haluavat suuntautua urallaan rakennusliikkeen tuotanto- tai asiantuntijatehtäviin.

Opintojen vaiheesta ja pituudesta riippuen Luja Väylä kestää yhdestä neljään vuotta. Pääosa harjoittelupaikoista on haalari- ja työnjohtoharjoittelupaikkoja Lujatalon työmailla eri puolilla Suomea.

Yksi Luja Väylän kautta yrityksessä aloittaneista on työnjohtajana Helsingissä työskentelevä Joni Pulkkinen. Hänellä on taustallaan tuore rakennusinsinöörin ammattikorkeakoulututkinto Metropoliasta.

– Opiskeluaikana työskentelin Lujatalon työmaalla tuotantoinsinöörin ja muiden työnjohtajien apuna sekä sain jo silloin selkeitä, omia vastuualueita hoidettavaksi. Minulle oli myös tärkeää, että Lujatalolta tarjottiin mahdollisuutta opinnäytetyön tekemiseen sekä tarvittaessa joustavuutta osa-aikaiseen työskentelyyn opintojen ohella. Kun sain tutkinnon suoritettua, tehtävänkuvani muuttui harjoittelijasta työnjohtajaksi. Olen halunnut ja saanut jatkuvasti sopivasti lisää vastuuta. Tein myös lopputyöni Lujatalolle.

Alun perin kouvolalainen Pulkkinen hakeutui Lujatalolle kuultuaan yhtiöstä hyvää.

– Olin kuullut positiivista palautetta muilta opiskelukavereilta Lujatalosta sekä tutustunut yrityksen verkkosivuihin, mistä luin muiden nuorten hyvistä kokemuksista yrityksessä. Minulle oli myös tärkeää perheyritystausta ja toki se, mitä yrityksellä oli tarjota minulle. Laitoin hakemuksen, pääsin haastatteluun ja sitä kautta harjoitteluun. Heti valmistuttuani sain välittömästi Lujatalolta vakituisen työpaikan. Vastavalmistunut rakennusinsinööri Joni Pulkkinen arvostaa työnantajassaan joustavuutta, työn sisältöä sekä perheyritystaustaa.

Lujatalolle on tärkeää näkyä vahvasti opiskelijoiden keskuudessa. Yhtiö osallistuu aktiivisesti oppilasyhteistyöhön ja alan tapahtumiin sekä käyttää aktiivisesti tutkimusdataa siitä, millaisia asioita nuoret arvostavat työelämässä. Usein nuorille on merkityksellistä hyvä esihenkilötyö, kuulluksi tuleminen ja sopiva tasapaino työelämän ja vapaa-ajan välillä.

Nuoren työnjohtajan kohdalla mielikuva on vastannut todellisuutta, koska hän kertoo viihtyvänsä Lujatalolla hyvin.

– Meillä on työmaalla tosi kiva työporukka ja hyvä työilmapiiri. Varsinkin alkuvaiheessa oli tosi tärkeää, että sai tukea ja erityisesti se, että sai itse ottaa selvää ja kysellä vaikka mitä työmaahan liittyviä kysymyksiä ihan vapaasti, Pulkkinen toteaa.

Faktaboxi

Luja Väylä on tarkoitettu ammattikorkeakoulu- tai yliopisto-opiskelijalle, joka haluaa suuntautua urallaan rakennusliikkeen tuotanto- tai asiantuntijatehtäviin. Jokaiselle valitulle nimetään oman esihenkilön lisäksi oma tutor, jonka tehtävänä on tarjota myös yhtiön hiljaista tietoa ja perehdyttää näin nopeammin osaksi Lujatalon toimintaa ja arvoja. Lisäksi yritys järjestää kaikille Luja Väylään valituille valtakunnallisen yritysperehdytyspäivän sekä koulutuspäiviä ajankohtaisista aiheista kuten kiertotaloudesta, johtamisesta ja työturvallisuudesta. Halutessaan opiskelija voi myös suunnitella Lujatalolla opinnäytetyötään osana opintojaan.

Vastavalmistunut rakennusinsinööri Joni Pulkkinen arvostaa työnantajassaan joustavuutta, työn sisältöä sekä perheyritystaustaa.

Rakenteilla Kokkolan ensimmäiset tornitalot

Kokkolaan valmistuvat niiden ensimmäiset korkeat kerrostalot, kun Pikiruukin alueelle meren läheisyyteen rakentuu kolme 12-kerroksista tornitaloa. Torneja rakentaa Lujatalon Pohjanmaan alueyksikkö.

Keski-Pohjanmaan maakuntakeskus Kokkola on vireä noin 50  000 asukkaan kaupunki, jossa kehitetään aktiivisesti aluetta. Kokkolan aluepäälliköllä Håkan Nymanilla on käynnissä olevan usean rakennushankkeen keskellä kiirettä.

– Meille kuuluu Kokkolaan oikein hyvää. Työkanta on hyvällä tasolla ja Kokkola talousalueena investoi merkittävästi nyt alueidensa kehittämiseen.

Yksi alueen asukkaita kovastikin kiinnostava hanke on Kokkolan ensimmäinen korkea kerrostaloalue, joka rakentuu luonnonkauniille Pikiruukin alueelle. Kyseessä on entinen Suomen armeijan kasarmialue, jossa käytiin muun muassa taisteluja Krimin sodan aikana 1800-luvun puolivälissä. Kokkolalainen perheyritys NSA Yhtiöt lähti kehittämään noin kymmenisen vuotta sitten. Rakentajaksi taloille valikoitui NyCon Oy, joka siirtyi vuosi sitten Lujatalon omistukseen ja on nykyään osa Luja-yhtiöitä.

Rakennusyhtiö NSA:n mukaan meren läheisyydessä olevat tornitalot ovat käyneet hyvin kaupaksi.

– Ensimmäinen talo Loiste valmistui viime vuonna ja kaikki asunnot sekä autopaikat myytiin jo ennen talon valmistumista, kertoo Tarja Huldén NSA:lta.

– Nyt rakenteilla oleva kakkostalo Luotsi valmistuu ensi vuoden helmikuussa. Sieltä meillä on ainoastaan enää muutama asunto myymättä. Kolmannen talon Laineen on suunniteltu käynnistyvän vuodenvaihteessa ja iloksemme yli puolet asunnoista on sieltäkin jo varattu, kertoo Huldén.

Tuuli hankaloittaa rakentamista

Pikiruukissa tuulee usein. Tämän on huomannut Nymanin luottotiimi, joka huolehtii korkeiden kerrostalojen rakentamisesta.

– Meillä on kokenut tiimi rakentamassa ja kokemusta korkeista rakennuksista. Käytännössä kyse on perusrakentamisesta, jossa mennään vain normaalia korkeammalle. Meren rannalla tuulee navakastikin, ja se täytyy ottaa erityisesti huomioon varastoinnissa, nostoissa ja tietenkin työturvallisuudessa.

Korkean tason asunnoissa rakentajilla on tärkeä merkitys lopputulokselle. Håkan Nyman kehuu omaa ryhmäänsä, joka on työskennellyt hänen kanssaan pitkään.

– Meillä on omat maalarit, omat kirvesmiehet, siivoojat, kalustovastaava, mittamies… Tiedämme mitä saamme, kun teemme omin voimin ja sitä kautta myös hyvä maine ja brändi kehittyvät. Niin kuin Pohjanmaalla sanotaan: pitää itse tehdä, että tuloo hyvää!

Murheena hintapaineet

Lujatalo jatkaa omalta osaltaan Kokkolan alueen kehittämistä, vaikka taustalla kummitteleekin alan kova hintapaine.

– Totta kai se mietityttää, että mitkä kohteista käynnistyvät ja mitkä eivät. Myös materiaalipula on vaivannut meitä.

Nyman kertoo, että tornitaloja rakentaessa on jouduttu jopa lainaamaan joitakin sisustusmateriaaleja työmaiden kesken.

– Urani aikana ei ole ollut koskaan vastaavaa tilannetta. Aina asiat kuitenkin järjestyvät sumplimalla eikä mikään työvaihe ole pysähtynyt. Enemmän huolta aiheuttavat pilviin ampaisseet rakennustuotteiden hinnat.

Kuten muutkin alan toimijat, myös Nyman seuraa aktiivisesti hintojen kehittymistä. Seuraavaksi mietityttää energian laukkaava hinta.

– Totta kai kaikki mietimme sitä, miten se tulee vaikuttamaan paitsi hankkeiden etenemiseen, myös meidän kaikkien arkielämään. Toivottavasti tämä pitkään jatkunut epävarmuustila ei ole uusi normaali.

Håkan Nymanin luottotiimi on nyt ollut vuoden verran osa Lujatalo-yhtiötä. Miten muutos on sujunut? Hyvin, hän toteaa.

– Luonnollisesti jotkut asiat muuttuvat, kuten esimerkiksi monet käytännön asiat IT- ja järjestelmäpuolella. Toinen merkittävä huomioitava asia on työturvallisuuden korostuminen. Onhan se meillä ollut ennenkin hyvin hoidettu, mutta Lujatalolla se on nostettu erittäin korkealle tasolle, toiminnan keskiöön. Niin, ja toki työkavereiden määrä aika lailla räjähti. Meitä oli 50, nyt olemme osa lähes 900 henkilön työyhteisöä.

Faktaboxi:

Rakennusliike Lujatalo Oy osti heinäkuussa 2021 Nycon Oy Ab:n koko osakekannan, jolloin rakennusliike NyCon Oy Ab:n omistus siirtyi kokonaisuudessaan Lujatalolle. Nycon Oy on toiminut tähän asti omalla nimellään, mutta 1.5.2022 se sulautui osaksi Lujatalon Pohjanmaan alueyksikköä ja tulee jatkossa toimimaan Lujatalo-brändin alla. Asiakkaalle tämä näkyy lähinnä yhteystietojen muutoksena. Lujatalolla on käynnissä Kokkolan alueella tornitalojen lisäksi muun muassa toimistorakennus Port Tower II:n 6-kerroksinen laajennustyö, Kokkolan keskussairaalan C-siiven korjaus sekä useampia hankkeita teollisuusalueella. Valmistumassa on myös Rani Plastin uusi tuotantotila.

Siilinjärven terveyskeskus toteutettiin elinkaarihankkeena

Siilinjärvelle on noussut elinkaarihankkeena toteutettu uusi terveyskeskus, joka tarjoaa nyt huipputasoiset terveydenhoitotilat alueen asukkaille. Kohteen valmistumiseen osallistui laajasti Luja-yhtiöiden yritykset.   

Uutuuttaan hohtava Siilinjärven terveyskeskus on valmis vastaanottamaan alueen asukkaita terveyspalvelujen piiriin. Uudessa terveyskeskuksessa varsinaiset rakennustyöt on nyt tehty ja kalustamisen jälkeen tilat otetaan varsinaiseen käyttöön ensi vuoden alussa. Rakennus valmistuu vuonna 1980 rakennetun vanhan terveyskeskuksen kanssa samalle tontille.

Lujatalon Itä-Suomen alueyksikkö huolehti rakentamisesta, Lujabetoni toimitti kohteen betonielementit, Fescon tuotteet mm. julkisivujen muurauksiin ja Nanten sisätilojen lattiapinnoitetuotteita. Sijaintinsa puolesta hankkeella on myös vahvat siteet Lujan historiaan – yritys sai alkunsa lähes 70 vuotta sitten juuri Siilinjärveltä, jossa tänäkin päivänä sijaitsee Lujabetonin pääkonttori ja yhtiön suurin tehdasyksikkö.

Pitkäjänteistä yhteistyötä

Siilinjärven terveyskeskus on elinkaarihanke, jossa Lujatalo vastaa seuraavan 20 vuoden ylläpitojakson ajan kohteen ylläpidosta. Elinkaarimallilla rakennettaessa rakentaja, tilaaja sekä käyttäjät ovat olleet tiiviisti mukana hankkeen suunnittelussa. Kohteen käyttäjät – lääkärit ja muu sairaanhoitohenkilökunta – ovat antaneet arvokasta ja tärkeää palautetta loppukäyttäjien toiveista sekä toivottavista erityispiirteistä viihtyvyyden lisäämiseksi ja tilojen toiminnallisuuksien maksimoimiseksi.

Siilinjärven kunnanjohtaja Vesa Lötjönen on seurannut tyytyväisenä hankkeen etenemistä. Uusi rakennus on merkittävä parannus kuntalaisten arkeen ja myös rakentamisen aikainen työllistävä vaikutus on ollut tärkeää kunnalle, Lötjönen painottaa.

– Uudella terveyskeskuksella on niin monta ulottuvuutta. Nyt uuden terveyskeskuksen myötä kunta pystyy tarjoamaan terveet, nykyaikaiset ja puhtaat tilat niin työntekijöille kuin kaikille terveyskeskuspalveluja käyttäville kuntalaisille. Uusi terveyskeskus on kuntakeskusuudistuksen ensimmäinen vaihe, josta lähdemme uudistamaan ja kehittämään kuntaa strategiamme mukaisesti.

Sujuvasti edennyt hanke

Kohteen vastaavan työnjohtajan Pekka Laakkosen mukaan Siilinjärven terveyskeskuksen rakentaminen sujui aikataulussa ja hyvässä yhteistyössä. Erityistä kiitosta hän antaa yhteistyökumppaneille, jotka ovat osallistuneet aktiivisesti terveyskeskuksen kehittämiseen ja lopputulokseen.

– Elinkaarihanke vaatii aina enemmän kokoustamista ja syvällistä pohdintaa toiveiden kartoittamiseksi sekä tarpeiden listaamiseksi. Projektina sairaalarakentaminen on aina hyvin mielenkiintoinen, josta meillä Lujatalolla on paljon kokemusta. Työllistimme kohteen rakentamisen aikana noin 60 työntekijää, joten yrityksellemme hankkeella oli myös merkittävä työllistävä vaikutus.

Elinkaarihanke mahdollistaa pitkälle suunnittelun, toteaa hankkeesta Lujatalon ylläpidon asiantuntija Erkki Viitanen.

– Yhteistyö on sujunut koko rakentamisen ajan erinomaisesti ja olemme toteuttaneet sellaisia ratkaisuja, jotka ovat kestäviä ja toimivia ylläpitojakson ajan ja totta kai ylikin. Nyt työskentelemme jo yksityiskohtaisesti palvelujakson parissa yhdessä palveluntuottajan kanssa.

Huomiota yksityiskohtiin

Siilinjärven terveyskeskuksen tiloihin on käytetty laajasti Luja-yhtiöihin kuuluvan lattiaratkaisuihin keskittyvän Nantenin lattiapinnoitteita. Tuotteet on valittu erityisesti niiden julkista käyttöä kestävien ja hyvän sisäilman laadun varmistavien ominaisuuksiensa takia.

– Terveyskeskuksen lattioihin on valittu oikeanlaiset pinnoitteet niiden käyttötarkoitusten mukaan. Tiloissa on käytetty esimerkiksi Nantenin kehittämää vesihöyryä läpäisevää, ns. hengittävää pinnoitemenetelmää. Tämä on osa puhdasta rakentamista, johon myös Nanten investoi vahvasti tuotekehityksessään, kertoo tekninen asiantuntija Tomi Pennanen Nantenilta.

Yhdessä rakentajan kanssa hankkeen yhteistyökumppaneina on toiminut muun muassa Heikkinen Yhtiöt, joka huolehti lattiapäällysteistä, pumpputasoituksista ja lattiapinnoitteista.

– Meille tämä oli iso, lähes 10 kuukautta kestänyt hanke, kertoo massalattioiden yksikönpäällikkö Joonas Savolainen Heikkinen Yhtiöistä.

– Käytämme hankkeissamme usein Nantenin ja Fesconin tuotteita, koska painotamme valinnoissamme kotimaisuutta, toimitusvarmuutta sekä tuotteiden hyvää laatua. Alan toimijoina he ovat nopeita ja luotettavia yhteistyökumppaneita. Siilinjärven terveyskeskus oli mielenkiintoinen ja kunnalle merkittävä kohde, joka sujui aikataulussa ja hyvässä yhteistyössä.

Faktaboxi:

Siilinjärven terveyskeskus

  • Tiloihin valmistunut kolmeen kerrokseen vastaanottotoiminnan, suun terveydenhuollon, vuodeosaston, apuvälinehuollon, kuvantamisen, laboratorion, kuntoutuksen ja muiden terveyskeskuksen ydintoimintojen tiloja.
  • Korvaa vanhan, vuonna 1980 sisäilmaongelmista kärsineen rakennuksen, joka puretaan myöhemmin
  • Laajuus 6000 bruttoneliömetriä
  • Rakennusaika 10/2020–8/2022
  • Elinkaarihanke
  • Yhteensä 39 miljoonan euron hanke, jonka puitteissa Lujatalo vastaa myös rakennuksen kunnossapidosta 20 vuoden ajan.

Uniikkeja Lujakoteja historialliseen kohteeseen Turkuun

Turun Raunistulaan, aivan keskustan kupeeseen, peruskorjataan uusia asuntoja. Kiinteistö on vuonna 1898–1899 rakennettu historiallinen puuvillatehtailija Barkerin tehdas, joka sijaitsee aivan Aurajoen varrella. 

Barkerin kiinteistön nimi juontaa juurensa englantilaissyntyisestä John Barkerista, joka perusti nimeään kantavan puuvillatehtaan alkujaan ensin Tampereelle, myöhemmin Turun Linnankadulle vuonna 1843. Tilat Linnankadulla tulivat kuitenkin ahtaaksi toiminnan laajentuessa suurtehtaaksi 1800-luvun lopulla. Tähän löytyi ratkaisu Turun Raunistulasta, kun silloinen Alfan-sokeritehdas lopetti toimintansa. Barkerin tehdas osti rakennuskokonaisuuden itselleen vuonna 1906 ja näin kutomo sai uudet tarvittavat tilat liiketoiminnan harjoittamiseen.

Ensimmäinen maailmansota kasvatti kankaiden ja lankojen kysyntää, ja Barkerin tehdas kasvoikin vauhdilla. Suurimmillaan tehdasalueen väkimäärä oli vuonna 1900-luvun alkuvuosina, jolloin alueella työskenteli lähes 2000 työntekijää. Useamman yritysjärjestelyn kautta Raunistulan tehdas lopetti toimintansa 60-luvun lopussa. Lujatalo osti kiinteistön vuonna 2021 ja suunnittelee nyt tehtaaseen uusia asuntoja alueen historiaa säilyttäen.

Barkerin aluetta rajaavat pohjoisessa kulkeva Raunistulan puistotie sekä kaakkoisreunaa kiertää kevyenliikenteenväylä. Etäisyys Turun kauppatorille on noin 1,6 kilometriä ja alue sijoittuu hyvien kulkuyhteyksien ääreen.

Barkeriin saneerataan kaikkiaan noin 160 kpl erikokoista ja tyylikästä uniikkia asuntoa nykyaikaisella talotekniikalla. Suurin osa asunnoista on kaksioita ja kolmioita, kohteeseen suunnitellaan myös tilavia parvellisia asuntoja.

Kaikissa historiallista patinaa huokuvissa ja yksilöllisissä Lujakoti-asunnoissa tulee olemaan korkea varustelutaso, lattialämmitys sekä viilennys. Asuntoja leimaa loft-tunnelma tiiliseinineen, korkeine ikkunoineen ja avarine tiloineen. Yksilölliset kattoterassit sekä sisäpihalle avautuvat parvekkeet luovat ainutlaatuista viihtyisyyttä.

Lujakodit tulevat ennakkomarkkinointiin syksyllä 2022, jolloin peruskorjaus myös alkaa. Barkerin on suunniteltu valmistuvan vuonna 2025.

Omien toiveiden unelmakotiin

Kuopion Valkeisenlammen rannalla sijaitseva vuonna 1910 rakennettu linnamainen ja monimuotoinen sairaalarakennus peruskorjattiin 42 asunnon Lujakotikohteeksi. Peruskorjaus valmistui tämän vuoden tammikuussa. As Oy Lääninlääkäri on upea arvokohde, joka on jo vuosisadan seissyt maamerkkinä Kauppakadun päässä. Kohteen kaikki asunnot myytiin kahdeksan kuukautta ennen kohteen valmistumista.

Nyt pääsimme haastattelemaan yhtä taloon muuttanutta pariskuntaa, Eija ja Juha Karppasta, jotka onnistuivat saamaan itselleen uuden asunnon kohteesta. Karppasen pariskunta oli tullut Siilinjärveltä lenkkeilemään Valkeisenlammen ympäristöön, jossa huomasivat jo vuosia ihailemansa rakennuksen muuttuvan asunnoiksi, jotka olivat varattavissa. Asuntokaupat tehtiin tammikuussa 2021 ja uuden kodin valmistumisen odottaminen oli edessä.

Mutkaton asuntokauppa

Kaupanteossa asunnonhankkijoita ilahdutti tunne siitä, että heitä kuunneltiin ja heidän mielipiteensä ja kysymyksensä otettiin huomioon. Asuntokauppaa pariskunta on tehnyt aiemminkin ja kokemusta asuntokaupasta on kertynyt.

– Kaupanteko Lujakodista onnistui mutkattomasti ja se oli kokonaisuudessaan hyvin onnistunut, yhteyttä pidettiin puhelimen ja sähköpostin välityksellä. Positiivista yhteydenpidossa oli, että yhteyden sai aina tarvittaessa, kuvailee Juha Karppanen.

Asiakkaan toiveiden huomiointi

Karppaset ottivat avukseen sisustuksen suunnitteluun sisustussuunnittelijan. Muutoksiin mahdollistava aikataulu oli Karppasilla tiukka, sillä kohde oli edennyt vaiheeseen, jossa valinnat ja muutokset oli tehtävä muutamassa viikossa.  Selkeiden toiveiden perusteella valinnat ja muutokset saatiin sovittua rakentajan kanssa ja suunnitelmat päivitettiin toiveiden mukaisiksi.

– Asunnon valmistuttua pääsimme muuttamaan uuteen kotiimme kevättalven aikana. Muutto oli suunniteltu todella hyvin Lujatalon puolelta, sanoo Karppasen pariskunta.

Kiitosta muuttojärjestelyistä saivat niin muuttofirman työntekijät, sähkömiehet kuin myös rakennusmiehet, jotka auttoivat verhotankojen, peilin ja muiden kiinnitystä tarvitsevien tavaroiden kanssa.

­– Koimme asunnon oston kokonaisuutena, jossa meille tarjottiin kokonaisvaltaista apua ensimmäisestä kontaktista muuttohetkeen asti. Meille Lujakoti-asunnonostajina välittyi tunne, että meitä arvostetaan ja kuunnellaan, eikä jätetä yksin, Karppaset kiittävät.

_____

Lääninlääkäri on vuonna 1910 alun perin kirurgiseksi osastoksi valmistunut rakennus. Se on tyyliltään linnamainen ja peruskorjattu talon historiaa kunnioittaen. Näyttävän julkisivun sisään valmistui 42 erikokoista Lujakotia Kirsti Sivèn & Asko Takala Arkkitehdit Oy:n pääsuunnittelijan Kirsti Sivènin ja projektisuunnittelijan Alex Torresin suunnittelemina.

_____

Historiaa huokuva Valkeisenlampi kiinnostaa ostajia

Lujatalolla rakentuu Kuopion Valkeisenlammelle yli 400 asuntoa. Uusi asuinalue on herättänyt laajaa kiinnostusta luonnonkauniin ja historiallisen miljöönsä ansiosta.

As Oy Lääninlääkärin asunnot varattiin nopeasti loppuun ja nyt ensi maaliskuussa valmistumassa olevassa Teatteriaukion talossa on enää muutama kaksio myymättä. Nyt Lujatalon työpöydällä on seuraavan kohteen, As Oy Sairaalapuiston talo.

– Valkeisenlampi kohteena on Kuopiossa ainutlaatuinen sijaintinsa ja historiallisen taustansa takia. Kohteessa on kaikki lähellä, koska olemme ydinkeskustasta muutaman sata metriä. Aivan vieressä sijaitsee Valkeisenlampi vesistöineen ja talvella hiihtolatuineen. Rakennusten vieressä on teatteri ja pienen kävelymatkan päässä yliopisto ja KYS. Olemme iloisia kohteen saamasta kiinnostuksesta, kertoo asuntojen myyntiä hoitava Marjut Kauppinen Lujatalolta.

Kuopion alueella kaupunkikuvaa kehitetään edelleen aktiivisesti ja Lujatalolla on useampiakin omaperusteisia Lujakoti-kohteita rakenteilla.

– Meillä on käynnistymässä Kuopion Maljalahdessa As Oy Poijun rakennushanke, johon tulee 54 asuntoa rantakadun varrelle, Kallaveden rannalle. Rakennamme myös keskustaan As Oy Vuorihelmen, johon sijoittuu myös Lujatalon uusi toimisto, lisää Kauppinen.